Junalla matkustaminen on toisenlainen tapa matkustaa myös nautinnollisista syistä.
Erityisesti kun menee naimisiin rautatieläisen kanssa ja saa sukulaiset VR:ltä, on junamatkustaminen varma juttu. Ehkä se junamatkailu on ollut minua ja miestäni yhdistävä tekijä, sillä jo nuorina pidimme paikallisesta lähimatkustamisesta. Meillä ei koskaan ole ollut kiire minnekään, vaan enemmän olimme tarkkailijoita siitä mitä ympärillä tapahtuu.
Puolustuspuhe mukavan ja yksilöllisen matkustamisen puolesta.
Jo kauan ennen Pamplemoussen perustamista, tai naimisiinkaan menemistä, olin junalla matkustaja. Asuin Chamonix’ssa ja vaikka minulla oli pieni auto (oikeasti ihana ja luotettava Renault4), ei mieleeni tullut koskaan lähteä autolla vaikka kavereiden luokse Aix en Provenceen. Hyppäsin junaan ja pääsin Saint Gervais’n asemalta suoraan yöjunalla Aixiin. Näppärää ja mukavaa. Koin sen turvalliseksi tavaksi nuorelle yksinäiselle naiselle. Junassa oli aina konduktööri joka osasi auttaa ja myös herättää aamulla perille tultaessa.
Nyt lentämisen haitoista puhutaan. Hiilijalanjälkeä tarkkaillaan ja ihan syystä. Suuri osa meistä on kuitenkin sen verran matkoissaan kiireistä porukkaa, että haluaa päästä johonkin kohtaa Eurooppaa aloittaakseen ulkomaanjunailunsa.
Näin mekin teimme mieheni kanssa häämatkallamme huhtikuussa 1989.
Lensimme Pariisiin, mutta jatkoimme kuukauden verran junalla Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. 30 vuotta sitten VR:n työntekijä sai varata edullisesti paikat myös ykkösluokkaan. Niinpä matkustimme esimerkiksi Pariisi-Madrid ja Madrid-Malaga välin suihkullisessa makuuvaunussa ja ravintolavaunussa söimme illallisen valkoisten liinojen kynttiläpaikoilla. Tämä on mennyttä aikaa lukuun ottamatta ehkä Orient Express -luksustyyppistä elämysmatkailua junalla. Etelä-Espanjasta jatkoimme rahtilaivalla Tangeriin kautta junalla Casablancaan ja Marrakechiin. Marokossa oli jo silloin siisti ja täsmällinen junaliikenne, upeat kaupungit ja paljon mielenkiintoista koettavaa. Ikimuistoinen häämatka. Tänne olen palannut myös tyttäreni kanssa myöhemmin.
Junamatkailu osa myös matkanjärjestäjän työtä
Varmaan henkilökohtaisistakin syistä junamatkailu on osa Pamplemoussen toimintaa. Meillä on käytössä Ranskan rautatielaitoksen SNCF:n varausjärjestelmä , joka toimii. Ranskalaisittain kankea, mutta riittävän toimiva. Ehdotammekin junaa aktiivisesti vaihtoehtona matkustajalle auton tai lentämisen sijaan.
Mutta palataanpa muistoihin vielä hetkeksi. Kun sitten olimme nuori 5 henkinen perhe, päätimme lähteä kuukauden junamatkalle lasten kanssa. Oltiin jo päästy 90-luvulle. Vertailimme interrail-kortteja versus koko perheen enrilliset liput. Tämä omien lippujen ostaminen oli varmempi, edullisempi ja mukavampi tapa meille. Kun illallistimme Finnjetissä (luoja siunatkoon) kyseli naapuripöydän perhe, että minne päin ajelemme Euroopassa (olimme siis jo paljastaneet kuukauden mittaisen reissumme). Mikä riemu siitä syntyikään. Junailette pienten lasten kanssa! Oletteko outoja? Eikö teillä ole autoa?
Olisiko Euroopan yhteinen junalippujen myyntikanava mahdollinen?
Muutama vuosi sitten päätimme lähteä Englannin nummille. Englannissa junaliikenne on yksityistetty ja näin aikataulujen lukeminen oli siellä muuttunut melkoisen mahdottomaksi. Tai piti olla tosi osaava. Kun lähdet Whitbystä nummien takaa, ei pikkukioskin myyjä voi kertoa yhdestä luukusta kaikkien junien mahdollisuutta, vaan myy ainoastaan omaa yritystään. Vaihdapa siis luukkua ja kysy seuraavalta virkailijalta. Jos luukku on auki. Tämä sama vaikeiden valintojen aika voi olla edessä monessa maassa.
Olemme tyytyväisiä, että Pampelmoussessa voimme SNCF järjestelmän kautta hankkia junalippuja asiakkaillemme. Kaipaan kuitenkin koko Euroopan kattavaa yhtenäistä varausjärjestelmää. Kun joka maassa on useita eri toimijoita tuntuu, että menemme aina vain kauemmaksi sen todellisesta mahdollisuudesta.
Ranskassa yhdistelmällä pyörä ja juna
Yhdistämme mieheni kanssa usein edelleen junaa pyörällä liikkumiseen. Tämä on toimiva vaihtoehto Jälleen kerran , nyt 30 vuoden avioliiton kunniaksi, lähdimme tänä kesänä jälleen Ranskaan matkustamaan junalla. Kiersimme Toulouse – Castelnaudary - Narbonne – Perpignan – Toulouse. Jälleen meillä oli osan aikaa pyörät käytössä. Kaikki toimi kivasti, ainoastaan 40 helleasteen päivänä junaliikenteessä oli reiluja myöhästymisiä, erityisesti kun siihen sattui myös Ranskan kesälomien aloituksen viikonloppu. Plussaa SNCF:lle kuitenkin siitä, että junia oli korvattu busseilla ja kaikille matkustajille (myös pienille asemille!) oli toimitettu vesipulloja, joita jaettiin jokaiselle matkustajalle. Ranska osasi varautua superhelteeseen, la Caniculeen.
Mitä miksi juna edelleen?
Jos päädyt junamatkustamaan useita eri pätkiä voi iso matkalaukku olla matkassa haitta. Sitä pitää usein raahata portaissa siirryttäessä laiturilta toiselle. Hissejä ei välttämättä ole. Isoille laukuille ei myöskään ole käytössä paljoa tilaa junavaunuissa.
Huom! Kannattaa aina tietenkin tietää niin Ranskassa kuin Suomessakin mikä on oman junasi pääteasema (suunta minne menossa), jotta osaat nousta oikeaan junaan.
Katso yksi MALLIMATKA JUNAILLEN RANSKASSA
Teksti: Henni Lieto 28.8.2019 , Pamplemoussen toimitusjohtaja ja perustaja. Tarkkailee aktiivisesti Ranskan tapahtumia monelta kantilta ja seuraa matkailun trendejä monipuolisesti.
