Miten matkailun ovet aukeavat?

Matkailulta suljettiin ovet ja matkanjärjestäjien työt loppuivat kuin seinään maaliskuussa 2020.  Mutta millaisiin matkailun malleihin mennään kun ovet aukeavat uudestaan? 

Meillä on tuhat kysymystä, joihin ei ole mihinkään vastausta vielä. 

  • Vastuukysymykset matkanjärjestäjän, tuottajan ja tilaajan kesken?
  • Matkailun uudelleen järjestäytyminen?
  • Onko kansainvälisen matkailun osaajat kadonneet markkinoilta?
  • Kuka pysyy matkailualalla hengissä?
  • Minkä kokoisissa porukoissa uskalletaan liikkua?
  • Kuinka suuri ja millainen osuus on virtuaalisella matkustamisella jatkossa?
  • Mitä matkailudokumentteja tullaan tarvitsemaan lisää?

Yhtäläistä tämän viimeisen vuoden aikana niin Ranskan kuin Suomen matkailussa on se, että kansallinen matkailu on pelastanut osan toimijoista välittömältä sulkemiselta. Pariisista, Lyonista tai Toulousesta lähdetään maaseudulle ottamaan happea ja hakemaan väljyyttä.  Teemana on ollut: suosi kotimaan matkailua. Niin Ranskassa kuin Suomessa.

Kun maailma aukeaa ovikysymyksen asioita ovat: pysymmekö kotimaassa (staycation), lähdemmekö ulkomaan lomille (outgoing) tai saammeko valtion rajojen ulkopuolelta tulevat matkailijat kiinnostumaan Suomesta (incoming).

Omassa toimistossamme olemme tutkineet montaa väylää ja avanneet hiukan ovia eri suuntiin Ranskan matkapaketteihin verrattuna. 

  • Kotimaan matkailua suomalaisille ranskalaisella ja vähän italialaisella twistillä. 
  • Matkailua virtuaalisesti pitkin Eurooppaa kotisohville.  
  • Matkailua avaten ovia Suomeen; tervetuloa ranskalaiset! 

Suomea ranskalaiseen sävyyn suomalaiselle….

Kotimaata suomalaisille on ollut mielenkiintoinen matka. Olemme kaivaneet ranskalaisia tekijöitä Suomesta antamaan meille sopivaa väriä matkaan ja koostaneet kivoja pieniä paketteja. Suuri trendi Suomi-matkailussa on kuitenkin ollut, että suomalainen varaa suoraan palvelun tuottajalta. Eli suora tilaus mökkikylästä, tähän ei yleensä matkanjärjestäjää kaivata. Tämähän on täysin ymmärrettävää, sillä kieltä osataan ja tiedot etäisyyksistä on kaikilla hanskassa. Kielikurssi paketin ohessa tai ranskalainen illallinen on kuitenkin tuonut kiinnostusta.

…. ja Suomea ranskalaiselle

Mielenkiintoisin hetki on kun ovet aukeavat sisäänpäin. Se, jolloin Suomeen voidaan ja halutaan matkustaa rajojen ulkopuolelta.

Vuoden aikana moni kotimainen majoittaja on panostanut oman nettisivunsa ja varausjärjestelmänsä uusimiseen. Siihen on myös ehkä lisätty paikallisen piirakantekijän tai pyöräfirman tuotteita lisäkauppaa ja -arvoa tuomaan. 

Suuri kysymys on miten tämä tulee tavoittamaan Suomeen haluavan matkustajan? Maajärjestelyt, ruokailumahdollisuudet, harrastaminen paikan päällä, siirtymät jopa oikein pukeutumisen taito ovat asioita, joita on vaikea ostaa, kun asuu toisella puolella Eurooppaa. 

Ja miten käy jos kaikki meidän matkailun ammattilaiset ovat tässä vaiheessa lopettaneet?

Ammattilaisia tarvitaan Suomi-myyntiin

Suomen myyntiin tarvitaan ammattimaisia yhteen panijoita ja asiantuntevaa koostamista. Siinä pitää tuntea Suomen että Ranskan olosuhteet, tuntea matkailulaki ja aavistaa mitä kansainvälinen, esimerkiksi ranskalainen asiakas, nyt toivoo matkailultaan. 

Kun ranskalainen kuluttaja on kiinnostunut tulemaan mustikanpoimintaan ja saunan lämmitykseen Kainuun luontoon on tuotteen löydyttyvä helposti. Vaikka olemme metsässä (minne hän haluaakin) onko kuitenkin kaikki palvelut saatavilla tarpeen tullen? Kuinka pitkä matka on kauppaan, milloin ne kaupat ovat auki ja kukan sen ruoan laittaa? 

Lieneekö turhaa sanoa, että erityisesti ranskalaisten kohdalla tässä on vahvasti kyse myös kielitaidosta ruokakulttuurin lisäksi? Ranskaa kannattaa myyntihommissa osata. 

Oikeastaan kysymys tulee olemaan iänkaikkinen: osaammeko me myydä omaa aitoa kulttuuriamme oikealla tavalla kansainväliselle matkailijalle vaikka ovet olisivat sepposen selällään tulijoille?

Teksti ja kuvat 15.3.21: Henni Lieto, kuvat Kainuun maisemista kesältä 2020 Henni on Pamplemoussen perustaja, joka pohtii tällä hetkellä mihin matkailu on menossa ja millaiseksi se saattaa tulevaisuudessa muotoutua.