Kielen ja kulttuurin gourmet (Opettaja-lehti)

Kieltenopiskelijoiden leirikoulumatkalla koulussa opittua kielitaitoa pääsee käyttämään autenttisissa tilanteissa. Vieraalla kielellä pärjäämisestä tulevat onnistumisen elämykset sekä konkreettinen kulttuuriin tutustuminen perustelevat ison reissusatsauksen.

Laura Mäkisen leirikouluperheessä Ranskan Brétignyssa syötiin viiden ruokalajin päivällisiä. Ja ihan niin kuin Laura oli ranskan kielen tunneilla oppinut, pöydässä istuttiin pitkään ja keskustelu kävi vilkkaana. Majoitusperheen äidin ranskalais-marokkolainen tausta maistui ruuissa, samoin se, että rouva todella paneutui ruuanlaittoon ja piti puuhasta. Ateriat olivat erinomaisia.

Toisessa perheessä asunut Mikko Järviniemi epäilee, että ihan tavallista arkiruokaa ei vieraille tarjoiltu. Mikon perhe veti suomalaisvieraat myös mukaan ruokapöytäkeskusteluun, mutta Lauran perheen ruokapöydässä ranska soljui niin nopeana, etteivät tytöt pysyneet vauhdissa.

Kaikkiaan hämeenkyröläisnuorten Pariisin-leirikouluviikko antoi kuitenkin kosolti käyttöä koulussa hankituille ranskan taidoille, tutustutti ranskalaiseen kulttuuriin ja pariisilaiseen arkeen ja synnytti kansainvälisiä ystävyyssuhteita.
– Opettajana on kiva seurata, kuinka kankean alun jälkeen kielitaito alkaa matkan aikana löytyä ja kuinka oppilaat iloitsevat siitä, että selviävät ranskallaan erilaisista tilanteista, kertoo kieltenopettaja Leena Klemets Hämeenkyrön yhteiskoulusta. Laura kertoo ymmärtäneensä ranskalaisten puhetta enemmän kuin kuvittelikaan. Ja kun omaan osaamiseensa suhtautui kärsivällisesti, sai itsekin aina lopulta sanottua sanottavansa ja tuli vielä ymmärretyksi.
– Ajan kuluessa rohkaistui puhumaan enemmän. Ihmisten reaktiot olivat myönteisiä, jos edes vähän yritti, jatkaa Mikko.

Viikko Pariisissa ja sen kyljessä sijaitsevassa Brétigny-sur-l’Orgessa osoitti nuorille, ettei englannilla todellakaan pärjää joka paikassa. Että siitä omasta ranskan taidosta todella on hyötyä. Mikko aikookin mainita ranskan taitonsa ja leirikoulumatkan kesätyöhakemuksissaan. Laura uskoo, että oli oma ammatti myöhemmin mikä tahansa, kielitaidolla on siinä käyttöä.

Kurkistuksia kulttuuriin

Leena Klemets on tehnyt yhteiskoulun ja F. E. Sillanpään lukion A2-ranskan opiskelijoiden kanssa kaksi leirikoulumatkaa Pariisiin. Nyt lukion ykkösellä olevat Laura ja Mikko olivat mukana viime keväänä, yhdeksäsluokkalaisina. Leenan lisäksi reissuilla on valvojana toinen opettaja, viimeksi kuvataiteenopettaja Annukka Raipala.

Pariisin leirikouluissa asutaan perheissä, opiskellaan aamut kieltä ranskalaisen opettajan johdolla ja ammennetaan kulttuuria ja nähtävyyksiä iltapäivisin paikallisen oppaan johdolla. Matkapaketin Leenan ryhmille on tehnyt suomalainen Ranskan-matkojen erikoistoimisto Pamplemousse ranskalaisen yhteistyökumppaninsa avustuksella.
– Perheet, kielen oppitunnit ja kulttuuriohjelma on räätälöity meidän ehdoillamme.

Ranskan tunneilla opiskellaan kielioppia, sanastoa, kulttuuritietoutta ja saadaan tietoa reissun käyntikohteista. Pisteenä i:n päälle tulevat paikallisen oppaan ansiot: kolmen vuoden takaisella matkalla opastanut Thierry osasi ottaa nuoret hienosti huomioon, viime kevään opas puolestaan avasi ovia paikkoihin, johon tavallisella turistilla ei ole pääsyä, esimerkiksi Sorbonnen yliopistoon ja Versailles’n palatsin lukittuihin huoneisiin. Kouluvierailuilla pariisilaislähiöissä hämeenkyröläiset ovat nähneet omin silmin koulujen ongelmia. Yksi koulu oli taannoin suljettu joksikin aikaa, koska sen oppilas oli käynyt opettajaan käsiksi. Luokissa ikkunoiden sälekaihtimet pidettiin aina kiinni eikä välitunnilla päässyt ulos. Tämä siksi, ettei kukaan vain pääse ärsyttämään ketään ja aiheuttamaan selkkausta.

Kantarelleja tuliaisiksi

Rohkeasti nuorten kanssa matkaavalla Leenalla on kokemusta myös ystävyyskoulumatkoista Ranskaan. Koska leirikoulu suunnitellaan täysin ryhmän omista lähtökohdista, siihen saa upotettua enemmän pedagogisia tavoitteita.
– Ystävyyskoulureissuilla nuoret osallistuvat tavallisille oppitunneille, joita heidän on usein vaikea seurata. Ranskan kielen käyttö jää muutenkin helposti vähäiseksi, kun ystävyyskoulun oppilaat ja perheet haluavat petrata omaa englannintaitoaan.

UIkopuolisen matkanjärjestäjän leirikoulussa opettajan vastuulla on matkaan valmistautuminen, ohjelmatoiveista neuvottelu, reissun turvallisuus ja jälkipurku.
– Työläshän leirikoulu opettajalle on, mutta kyllä anti on satsausta suurempi. Leirikoulut ovat opettajallekin opintomatkoja, joka kerta näkee uusia asioita. Ne ovat kielellisiä ja kulttuurisia gourmet-matkoja, Leena kuvaa.

Matkaan valmistaudutaan erityisesti suullisella kieliharjoittelulla. Mukana viedään Suomi-tietoutta. Viime keväänä kaikki matkalaiset esittelivät perheissään lukiolaisten tekemän Power Point -esityksen.
– Edellisellä matkalla yksi oppilaista vei perheeseensä kantarelleja ja valmisti niistä keiton, Leena muistelee.

Myös ruokasanastoa opetellaan ennen matkaa. Valmistautumisessa läpi käytyjä aiheita kerrataan vielä kokeessa. Etukäteen myös suunniteltiin haastattelut, jotka oppilaat sitten tekivät perheissä. Matkan jälkeen sitten purettiin niin haastatteluja kuin koko matkan kokemuksia. Lisäksi keskusteltiin Ranskan ajankohtaisasioista opettajan tuomien ranskalaisten sanomalehtien pohjalta. Koko koululle koottiin näyttely reissun elämyksistä.

Käytöstavat kunnossa

Intensiivisenä kieliharjoitteluna ja vieraaseen kulttuuriin tutustumisena ulkomaan leirikoulumatka tukee opetussuunnitelmaa monesta kohtaa. Matkalla käytetään opittua kielitaitoa, mutta ammennetaan myös paljon uutta. Esimerkiksi Hämeenkyrön reissulaisten piti opetella joka päivä kymmenen uutta sanaa ja kirjata ne matkapäiväkirjaan. Oppilaiden kielellisen rohkaistumisen lisäksi opettaja on ylpeä oppilaidensa hyvästä käytöksestä. Sitä ovat kehuneet myös paikalliset oppaat.
– Olemme myös murtaneet käsitystä suomalaisten tuppisuisuudesta, Leena huomauttaa.
Leirikoulu ulkomaille on kallis. Hämeenkyrössä matkan mahdollistaa kunnan kansainvälisyysavustus, ja loput maksavat oppilaat itse. Kunnan tuki kohdennetaan vuorovuosien eri kieliryhmille, niin että ranskan ryhmä on saanut sen joka kolmas vuosi.

Teksti: Minna Ängeslevä, juttu ilmestynyt Opettaja-lehden retkioppaassa 12.2.2010.

Treffit artesaanin kanssa

Matkanjärjestäjä Pamplemoussen matkoilla ryhmien on mahdollista päästä tapaamaan ranskalaisia ammatinharjoittajia. Artesaanitapaamisissa pääsee tutustumaan esimerkiksi taiteilijan, modistin, koruntekijän tai leipurin työhön. Myös kokkauskursseja tai leivontaa paikallisen ammattilaisen johdolla voidaan leirikouluohjelmaan sisällyttää. Pamplemoussen valikoimassa on kolmenlaisia leirikouluja. Chamonix’ssa pääsee tutustumaan Alppien luontoon ja harrastuksiin, Cap d’Ail’ssa Rivieralla puolestaan opiskellaan kieltä ja retkeillään lähiseudulla. Cap d’ Ail’ssa oheis- ja iltaohjelmat ovat kansainvälisten leirikoululaisten yhteisiä. Pariisin-leirikouluissa majoitusvaihtoehtoina ovat perheet, hotelli tai leirikeskus. Ohjelma kootaan ryhmän toiveiden mukaan. Toimitusjohtaja Henni Lieto-Pihlajaoja veisi nuoria mielellään kulttuurimatkoille muuallekin kuin tuttuun ja vähän kliseiseenkin Pariisiin.
– Kun Ranska on niin paljon muutakin, Lieto-Pihlajaoja, koulutukseltaan ranskanopettaja, sanoo.

KATSO LISÄÄ NUORTEN LEIRIKOULUISTA PARIISISSA