Vastuullisesta matkailusta ajatuksia

Kun lapsena tulin koulusta, vanhempani kysyivät mitä sinä päivänä opin. Nyt kun käyn työseminaarissa, kollegani kysyvät mitä tapaamisista opin. Ehkä aina matkan jälkeenkin voisimme kysyä itseltämme mitä matkasta tai matkalla opimme.

Nyt käynnissä olevien Matkamessujen yhtenä kantavana teemana on vastuullisuus. Miten jokainen meistä – matkustaja, matkatoimisto, matkakohde, matkanjärjestäjä, matkapalveluita tuottava yritys – voisi olla vastuullinen, tai oppia olemaan nykyistä vastuullisempi? Voimme kompensoida lentopäästöjä, matkustaa junalla, majoittua ympäristömerkin hotellissa, kannattaa kotimaista, suosia lähiruokaa, kunnioittaa paikalliskulttuuria jne. Me Pamplemoussessa käytämme suoria paikallisia yhteistyökumppaneita, kannustamme kielen opiskeluun, tutustumaan kulttuuriin ja tapaamaan paikallisia, liikkumaan junalla ja pyörällä, muun muassa. Olemme suomalainen yritys ja pidämme huolta toimintamme jatkumisesta ja työntekijöistämme. Mielestämme vastuullinen matkailu onkin kaikille tahoille suurelta osin opettelua, oppimista ja oivaltamista, aitoja kokemuksia ja kohtaamisia. Luonnon ja sosiaalisen ympäristön sekä talouden huomioimista.

Asiakkaamme ovat tottuneet siihen, että useimmiten kysymme heiltä ennen matkaa, minne he haluavat matkustaa, miksi, ja mitä odottavat matkaltaan. Haluamme tuntea asiakkaamme ja heidän matkustamisensa syitä. Olemme uteliaitakin. Tämä on mielestämme vastuullinen lähestymistapa matkustamista ja matkaa suunniteltaessa. Syiden pohtiminen ja niiden ääneen sanominen syventää matkustuskokemustakin.

Oppiminen ei koskaan lopu, se ei mene muodista ja on elinikäinen projekti. Syvimmillään kokemukset vaikuttavat myös ajatusmaailmaan. Ehkäpä tästä lähtien myös jokaisen matkan jälkeen kysymme Ranskan kävijöiltämme, mitä he matkalla oppivat. Ranskasta tai itsestään. Mistä vain. Oivalsivatko jotain. Kannustamme pohtimaan. Uteliaisuus on hyvästä ja vastuullinen matkailu todellakin avartaa!

18.1.2020. Heidi Kilpiä. Kirjoittaja on Pamplemoussen myyntipäällikkö ja osakas, usein ruoan ja viinin perässä reissaava utelias tutkimusmatkailija, joka kiikaroi lähelle ja kauas nauttiakseen erilaisista kokemuksista ja oppiakseen uutta.